Bostoninterrieri

Agility

Ylläpito - Sivu päivitetty: 19.02.2021 - 22:11

Agility on koiraurheilulaji, jossa koirasta ja ohjaajasta muodostuva pari, koirakko, suorittaa mutkittelevan esteradan mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi. Sana "agility" merkitsee ketteryyttä. Agilityssa koiran ja ohjaajan suhdetta voi verrata ralliautoilijan ja kartturin väliseen suhteeseen. Koira toimii kuljettajana suorittaen vaaditut tehtävät ja painaa kaasua, kun taas kartturina toimiva ohjaaja kertoo minne mennään ja kuinka kovaa.

Koiraa ohjataan käyttämällä ääntä ja vartalokäskyjä. Ääniohjaukseen voidaan lukea suulla tuotettavien sanojen ja äänien lisäksi taputus ja tömistys. Ohjaajan kannattaa ottaa käyttöön ytimekkäät ja helposti lausuttavat käskyt jokaiselle esteelle. Käskysanat on hyvä pitää samoina alusta saakka. Tavallisimmin käytetyt käskysanat ovat esteiden nimet.

Vartalokäskyja ovat erilaiset käsimerkit, vartalon kallistukset ja kierrot, juoksulinja, rintamasuunta ja juoksunopeus. Useimmat koirat lukevat vartalo-ohjausta erittäin herkästi, joten ohjaajan on oltava tietoinen siitä, minne hänen kätensä, jalkateränsä tai hartiansa osoittaa radalla. Pienestäkin epämääräisyydestä seuraa kovassa vauhdissa helposti virhetulkinta, jolloin koira suorittaa väärän esteen ja koirakon suoritus hylätään.

Yli ja läpi esteiden

Hyppysteet, joita on valtaosa radan esteistä, koiran tulee ylittää puhtaasti. Niitä ovat aita, rengas ja pituushyppy. Silloin tällöin näkee käytettävän myös vesiestettä.

Kontaktiesteillä (keinu, A-este, puomi) koiran tulee koskettaa molemmissa päädyissä ns. kontaktialuetta, joka on maalattu muusta esteestä poikkeavalla värillä. Muutoin ropisee virhepisteitä. Virheettömyys on siis arvostelussa tärkeämpää kuin silkka nopeus: jos koira loikkaa kerralla esim. A-esteen harjalle ja toisella loikalla takaisin maahan, voivat nivelet, jänteet ja jopa luut vaurioitua!

Radalla voi olla avotunneleita eli putkia ja umpitunneleita eli pusseja. Jos koira aluksi arastelee pimeään tunneliin menoa, sitä voidaan rohkaista työntämällä putki kasaan ja houkuttelemalla koira esim. makupalan avulla läpi.

Pujottelukepit ovat monen koirakon murheenkryyni: jankkaamalla asiaa kokematon ohjaaja helposti tappaa koiran innon. Toisaalta monet koirat rakastavat vauhdikasta menoa! Koiran tulee pujotella kepit siten, että ensimmäinen keppi jää koiran vasemmalle puolelle.

Lisäksi radalla voi olla pöytä: siellä koiran tulee olla paikallaan 5 sekuntia (tuomari laskee) tuomarin ennalta määräämässä asennossa: seisten, istuen tai maaten.

Kilpailut

Agilityssä kilpaillaan kolmessa kokoluokassa: mini, medi ja maxi. Tasoluokkia on myös kolme, 1-luokka (aloittelevat kilpailijat) 2- ja 3-luokka. Epävirallisissa möllikisoissa voivat vasta-alkajat eli möllit testata taitojaan. Agilityssä on 11 erilaista estettä, joista tuomari muodostaa kilpailuista toiseen vaihtuvat, 100-200 metriä pitkät radat. Agilitykilpailussa koira suorittaa annetun radan tuomarin asettamaa ihanneaikaa tavoitellen.

Kilpailutilanteessa on kiellettyä koskea koiraan tai esteisiin. Tästä seuraa virhepisteitä. Muita virhetilanteita ovat kieltäytymiset, hyppyrimojen pudotukset, esteiden väärin suorittaminen tai ihanneajan ylitys. Hylätty tulos seuraa esimerkiksi väärästä radasta tai kolmesta kieltäytymisestä.

Koiran harjoitusvarusteet ovat tavallinen panta/valjaat ja hihna. Agilityharjoituksissa koiran motivointi tärkeää, jotta suorituksesta saadaan vauhdikas. Ohjaajan kannattaa iloisen mielen lisäksi varata mukaan makupaloja, vinkulelu, repimislelu, pallo tai mitä tahansa, mikä saa koiran innokkaaksi ja onnelliseksi.

Agilityn suosio kasvaa jatkuvasti. Suomalaiset agilitaajat pärjäävät mainiosti jopa MM-tasolla saakka. Uusia agilityseuroja perustetaan vilkkaasti ja virallisia kisoja järjestetään Suomessa vuosittain lähes 250 kappaletta.

Agility sopii lähes kaiken rotuisille terveille aikuisille koirille. Lonkka- tai kyyner- tai selkävioista kärsiville koirille agility ei sovi. Rasittavimpia suorituksia, kuten hyppyjä täydestä korkeudesta, tulee välttää koiralla, jonka luusto ei ole vielä valmis. Agilityssä kilpailemisen saa aloittaa, kun koira on täyttänyt 15 kuukautta.

Agilityn suosion syynä on epäilemättä lajin monipuolisuus. Agility tarjoaa koiralle ja ohjaajalle fyysistä ja psyykkistä aktiviteettia niin harrastus- kuin kilpailumielessäkin. Laji kehittää koirien motoriikkaa ja ohjattavuutta, minkä lisäksi se edellyttää hyvää yhteisymmärrystä koiran ja ohjaajan välillä. Agilityn avainsanoja ovat hauskuus, taitavuus ja yhteistyö.

Lähteet:
- Suomen kennelliitto. Agility-säännöt. Paino ROP Oy.
- Jyväskylän agility team ry nettisivut